Pihla Viitala on suomalainen näyttelijä ja ohjaaja, joka tunnetaan vahvoista elokuva- ja televisiorooleistaan. Suomessa suuri yleisö yhdistää hänet erityisesti Karppi-rikossarjaan, mutta hänen uransa ulottuu myös Hollywoodiin.
Pitkän uransa aikana Viitala on työskennellyt yli 50 elokuvassa ja televisiosarjassa. Hän on rakentanut kansainvälistä uraa rauhallisesti ja valinnut rooleja, joissa henkilöhahmoilla on kiinnostava tarina.
Pihla Maria Viitala syntyi Helsingissä 30. syyskuuta 1982. Hän on 44-vuotias marraskuussa 2026. Ammatiltaan hän on näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja.
Viitala opiskeli näyttelijäntyötä Helsingin Teatterikorkeakoulussa. Hän pääsi kouluun ensimmäisellä hakukerralla ja aloitti ammattimaisen uransa jo opintojensa loppuvaiheessa.
Viitala varttui Helsingin Munkkivuoressa ja Meilahdessa. Hän kävi Munkkiniemen ala- ja yläastetta sekä Helsingin ranskalaista lukiota. Kolmilapsisessa perheessä hän oli sisaruksista keskimmäinen.
Lapsena hän vietti paljon aikaa ulkona, kiipeili puissa ja laski mäkeä ystäviensä kanssa. Pulkkamäkionnettomuuden seurauksena hän menetti osan oikean korvansa kuulosta.
Viitalan ensimmäinen pitkä elokuvarooli oli vuonna 2007 valmistuneessa Ganes-elokuvassa. Hän näytteli Ninaa elokuvassa, joka kertoo suomalaisen Hurriganes-yhtyeen vaiheista.
Ura jatkui nopeasti suuremmilla rooleilla. Hän näytteli Miina Malinia Aku Louhimiehen Käsky-elokuvassa ja Monikaa rikosdraamassa Rööperi. Nämä työt tekivät hänet tunnetuksi suomalaiselle elokuvayleisölle.
Vuonna 2010 Viitala valittiin European Film Promotionin Shooting Stars -ohjelmaan. Tunnustus nostaa esille lupaavia eurooppalaisia näyttelijöitä Berliinin kansainvälisillä elokuvajuhlilla.
Valinnan jälkeen hän sai enemmän mahdollisuuksia työskennellä Suomen ulkopuolella. Hän on näytellyt tuotannoissa 11 eri maassa, mikä tekee hänestä yhden kansainvälisesti kokeneimmista suomalaisnäyttelijöistä.
Viitala esiintyi vuonna 2013 fantasiatoimintaelokuvassa Hannu ja Kerttu: Noitajahti. Hän näytteli Mina-nimistä naista Jeremy Rennerin ja Gemma Artertonin rinnalla.
Hollywood-elokuva toi hänelle laajaa kansainvälistä huomiota. Viitala ei kuitenkaan ole keskittynyt vain suuriin ulkomaisiin tuotantoihin, sillä hän pitää myös pienemmistä ja tarinallisesti kiinnostavista elokuvista.
Viitalan tunnetuin televisiorooli on rikosetsivä Sofia Karppi. Vuonna 2018 alkanut Karppi-sarja kertoo henkirikostutkijasta, joka palaa työhön miehensä kuoleman jälkeen.
Roolia varten näyttelijä tutustui Helsingin poliisin henkirikostutkijoiden työhön. Tämä taustatyö auttoi häntä rakentamaan uskottavan ja moniulotteisen henkilöhahmon.
Sarja julkaistiin kansainvälisesti nimellä Deadwind. Sen suoratoistolevitys vei suomalaisen rikosdraaman laajalle yleisölle ja lisäsi Viitalan tunnettuutta eri maissa.
Sofia Karpin rooli toi hänelle vuoden 2018 parhaan naisnäyttelijän Kultaisen Venlan. Palkinto vahvisti hänen asemaansa suomalaisen television merkittävänä näyttelijänä.
Viitalan elokuviin kuuluvat muun muassa Paha perhe, Kuudes kerta, Yösyöttö, Tyhjiö, Hölmö nuori sydän ja Marian paratiisi. Hän on tehnyt urallaan sekä draamaa, komediaa että historiallisia rooleja.
Televisiossa hänet on nähty Karpin lisäksi sarjoissa Mustat lesket, Ivalo, Cold Courage ja Money Shot. Hänen roolinsa vaihtelevat rikostutkijoista tavallisiin ihmisiin, jotka joutuvat vaikeiden valintojen eteen.
Elokuva Kaiken se kestää, joka tunnetaan kansainvälisesti nimellä Star Boys, toi Viitalalle Jussi-ehdokkuuden parhaasta naispääosasta. Hän näytteli tarinassa Marja-nimistä äitiä.
Marian paratiisissa hän esitti uskonnollisen yhteisön johtajana tunnettua Maria Åkerblomia. Rooli vaati vahvaa läsnäoloa, sillä hahmo hallitsi ympärillään olevia ihmisiä voimakkaalla persoonallaan.
Vuonna 2026 Viitala nähtiin koko perheen elokuvassa Vinski 2. Hän näytteli pormestari Hannelorea tarinassa, jossa näkymättömyyspulveri joutuu vaarallisten rikollisten käsiin.
Samana vuonna hänellä oli keskeinen rooli Dome Karukosken elokuvassa Rakkautta ja virtahepoja. Kreikassa kuvattu romanttinen draama perustuu Emmi-Liia Sjöholmin Virtahevot-romaaniin.
Viitala näytteli elokuvassa Eeviä, joka kohtaa ystäviensä häissä Touko-nimisen miehen. Yhden kesäillan aikana hahmot keskustelevat rakkaudesta, eroista, kaipauksesta ja nähdyksi tulemisesta.
Rooli sisälsi paljon pitkiä keskustelukohtauksia ja vaati suuren määrän tekstin opettelua. Elokuva sai Suomen ensi-iltansa 25. syyskuuta 2026.
Näyttelemisen lisäksi Viitala on kiinnostunut elokuvien ohjaamisesta. Hänen ensimmäinen fiktiivinen ohjaustyönsä oli Pamela Tolan kanssa tehty lyhytelokuva Elma ja Liisa vuonna 2011.
Hän kokee näyttelemisen ja ohjaamisen tukevan toisiaan. Näyttelijätausta auttaa häntä ymmärtämään, kuinka tärkeää turvallinen ja rauhallinen kuvausympäristö on onnistuneelle roolisuoritukselle.
Viitalan ensimmäinen pitkä dokumenttielokuva on The Age of Carmen, joka tunnetaan myös nimellä Carmen!. Dokumentti seuraa tanssia rakastavan suomalaisen romanitytön kasvua lapsuudesta aikuisuuteen.
Projektia on kuvattu useiden vuosien ajan. Dokumentin tavoitteena on näyttää harvemmin kuultu kasvutarina ja antaa tilaa ihmiselle, jonka kokemukset voivat muuten jäädä julkisuudessa sivuun.
Viitala suojelee yksityiselämäänsä eikä kerro perheestään jatkuvasti julkisuudessa. Julkisten haastattelujen perusteella hän asuu puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa.
Hänen puolisonsa on Alexander Schimpf, jonka hän tapasi Saksassa Hannu ja Kerttu: Noitajahti -elokuvan tekemisen aikoihin. Viitala on kertonut perheen ja läheisten tukiverkoston olevan tärkeä osa hänen arkeaan.
Pihla Viitala on rakentanut monipuolisen uran suomalaisissa ja kansainvälisissä tuotannoissa. Karppi, Käsky, Marian paratiisi ja Hannu ja Kerttu: Noitajahti osoittavat, kuinka erilaisiin rooleihin hän pystyy mukautumaan.
Näyttelemisen rinnalle on noussut myös ohjaaminen. Uudet elokuvat ja pitkä dokumenttiprojekti kertovat, että hänen uransa jatkaa kehittymistään sekä kameran edessä että sen takana.
